Nolla on luku, jota käytetään matematiikassa kuvaamaan ei määrää tai nollasuuruutta.
Kun pöydällä on 2 omenaa ja otamme 2 omenaa, voidaan sanoa, että pöydällä on nolla omenaa.
Nollaluku ei ole positiivinen eikä negatiivinen luku.
Nolla on myös paikkamerkki muissa numeroissa (esim.: 40,103, 170).
Nolla on luku. Se ei ole positiivinen eikä negatiivinen luku.
Nollanumeroa käytetään paikkamerkkinä numeroita kirjoitettaessa.
Esimerkiksi:
204 = 2×100+0×10+4×1
Moderni 0-symboli keksittiin Intiassa 600-luvulla, ja sitä käyttivät myöhemmin persialaiset ja arabit ja myöhemmin Euroopassa.
Nollanumero on merkitty 0 - symbolilla.
Arabialainen numerojärjestelmä käyttää symbolia ٠.
x edustaa mitä tahansa lukua.
Operaatio | Sääntö | Esimerkki |
---|---|---|
Lisäys |
x + 0 = x |
3 + 0 = 3 |
Vähennyslasku |
x - 0 = x |
3 - 0 = 3 |
Kertominen |
x × 0 = 0 |
5 × 0 = 0 |
Division |
0 ÷ x = 0 , when x ≠ 0 |
0 ÷ 5 = 0 |
x ÷ 0 is undefined |
5 ÷ 0 is undefined |
|
Eksponentointi |
0 x = 0 |
05 = 0 |
x 0 = 1 |
50 = 1 |
|
Juuri |
√0 = 0 |
|
Logaritmi |
logb(0) is undefined |
|
Factorial |
0! = 1 |
|
Sini |
sin 0º = 0 |
|
Kosini |
cos 0º = 1 |
|
Tangentti |
tan 0º = 0 |
|
Johdannainen |
0' = 0 |
|
Integraali |
∫ 0 dx = 0 + C |
|
Luku plus nolla on yhtä suuri kuin luku:
x + 0 = x
Esimerkiksi:
5 + 0 = 5
Luvun vähennys miinus nolla on yhtä suuri kuin luku:
x - 0 = x
Esimerkiksi:
5 - 0 = 5
Numeron kertominen nollalla on yhtä suuri kuin nolla:
x × 0 = 0
Esimerkiksi:
5 × 0 = 0
Luvun jakoa nollalla ei ole määritelty:
x ÷ 0 is undefined
Esimerkiksi:
5 ÷ 0 is undefined
Nollan jako luvulla on nolla:
0 ÷ x = 0
Esimerkiksi:
0 ÷ 5 = 0
Nollalla korotetun luvun potenssi on yksi:
x0 = 1
Esimerkiksi:
50 = 1
Nollan peruslogaritmi on määrittelemätön:
logb(0) is undefined
Ei ole numeroa, jolla voisimme nostaa kantaa b nollaksi.
Vain x:n peruslogaritmin b raja, kun x konvergoi nollaan, on miinus ääretön:
Nolla on luonnollisten lukujen, kokonaislukujen, reaalilukujen ja kompleksilukujoukkojen elementti:
Aseta | Aseta jäsenyysmerkintä |
---|---|
Luonnolliset luvut (ei negatiiviset) | 0 ∈ ℕ 0 |
Kokonaislukuja | 0 ∈ ℤ |
Oikeita lukuja | 0 ∈ ℝ |
Monimutkaiset luvut | 0 ∈ ℂ |
Rationaaliset luvut | 0 ∈ ℚ |
Parillisten lukujen joukko on:
{... ,-10, -8, -6, -4, -2, 0, 2, 4, 6, 8, 10, ...}
Parittomien lukujen joukko on:
{... ,-9, -7, -5, -3, -1, 1, 3, 5, 7, 9, ...}
Nolla on luvun 2 kokonaisluku kerrannainen:
0 × 2 = 0
Nolla on parillisten lukujen joukon jäsen:
0 ∈ {2k, k∈ℤ}
Nolla on siis parillinen eikä pariton luku.
Luonnonlukujoukolle on kaksi määritelmää.
Ei-negatiivisten kokonaislukujen joukko:
ℕ0 = {0,1,2,3,4,5,6,7,8,...}
Positiivisten kokonaislukujen joukko:
ℕ1 = {1,2,3,4,5,6,7,8,...}
Nolla on ei-negatiivisten kokonaislukujen joukon jäsen:
0 ∈ ℕ0
Nolla ei ole positiivisten kokonaislukujen joukon jäsen:
0 ∉ ℕ1
Kokonaisluvuille on kolme määritelmää:
Kokonaislukujen joukko:
ℤ = {0,1,2,3,4,5,6,7,8,...}
Ei-negatiivisten kokonaislukujen joukko:
ℕ0 = {0,1,2,3,4,5,6,7,8,...}
Positiivisten kokonaislukujen joukko:
ℕ1 = {1,2,3,4,5,6,7,8,...}
Nolla on kokonaislukujen joukon ja ei-negatiivisten kokonaislukujen joukon jäsen:
0 ∈ ℤ
0 ∈ ℕ0
Nolla ei ole positiivisten kokonaislukujen joukon jäsen:
0 ∉ ℕ1
Kokonaislukujen joukko:
ℤ = {0,1,2,3,4,5,6,7,8,...}
Nolla on kokonaislukujoukon jäsen:
0 ∈ ℤ
Nolla on siis kokonaisluku.
Rationaaliluku on luku, joka voidaan ilmaista kahden kokonaisluvun osamääränä:
ℚ = {n/m; n,m∈ℤ}
Nolla voidaan kirjoittaa kahden kokonaisluvun osamääränä.
Esimerkiksi:
0 = 0/3
Nolla on siis rationaalinen luku.
Positiivinen luku määritellään luvuksi, joka on suurempi kuin nolla:
x > 0
Esimerkiksi:
5 > 0
Koska nolla ei ole suurempi kuin nolla, se ei ole positiivinen luku.
Luku 0 ei ole alkuluku.
Nolla ei ole positiivinen luku ja sillä on ääretön määrä jakajia.
Pienin alkuluku on 2.
Advertising